lauantai 31. joulukuuta 2016

Parhaat palat vuodelta 2016

En ala kirjoittaa tähän niiden julkisuudenhenkilöiden nimiä, jotka menehtyivät tänä vuonna. Myönnän kyllä, että alkaa ihmetyttää tuollainen meininki. Keskityn muistelemaan erästäkin vielä onneksi elävää suomalaisen tv-historian tähteä. Vuosi 2016 nimittäin alkoi Riitta Väisäsen ylipitkällä puheella Kultaisessa Venlassa. Minusta se oli tosi virkistävää, enkä ollut ainoa. Kirjoitin show'sta ylimääräisen postauksenkin, mutta se nyt oli ihan tylsä. Pari päämäärätöntä tekstiä löysin muutenkin täältä, joten voisin ehkä siistiä blogia muutaman postauksen poistamalla...

Keväällä oli paljon juhlintaa, ja moni muukin muistaa ne ajat mukavan kuplivina ja naurunäyteisinä. Trivial Perseet vapun aloittajana, perinteiset vappusitsit... Synttäreitä sekä vuosijuhlat ja silliaamiainen.



Tuli kesä, kärpäset ja Raum. Se kaupunki voi tehdä vaikutuksen jo alle vuorokaudessakin.
Rauman keikka sai minut vapautumaan siinä määrin, että lähdin Elsan kanssa myös Kreikkaan. Taitaa olla jo turvallista nimittää reissua ikimuistoiseksi. Ikimuistoinen matkakohde oli myös Edinburgh, 

Kesällä löysin myös Snapchatin, josta jaksoin innostua ehkä kuukauden ajan sillä seurauksella, että Meetvurstin puhelimessa oli kymmeniä faceswap- ja muita filtterikuvia. Minun puhelimellanihan sitä ei saanut tehtyä. Ja olen Snapissa pelkkä Pippane, joka kuulemma kuulostaa suomenruotsalaisen korvaan hyvin rivolta. Siksi käyn pientä kriisiä koko nimen kanssa. En ole käyttänyt sovellusta varmaan kuukauteen, mutta nyt voisin ladata sen taas UUTEEN PUHELIMEENI. Kyllä, minä olen taas tavoitettavissa monella kanavalla samaan aikaan, sillä Meetvurstimies osti Honorin joululahjaksi. "Ei olis tarvinnu", no tavallaan olis koska vanhassa puhelimessa oli jo kaksi kraapua näytössä, eikä siihen mahtunut kuin kaksi suurempaa sovellusta kerrallaan. Huoh. Joten tänään on kyllä selfietime ihan vain siksi, että pystyn eikä kamera jumita montaa sekuntia!
Virkistävää uutta vuotta kaikille! Tänä vuonna kaikki oli mahdollista (paitsi lauluesiintymiseni Portissa), mutta maailmalla tapahtuneista mullistuksista huolimatta meidän on mentävä eteenpäin hyvässä hengessä. Kippis!

PS. Jos osa tekstistä näkyy oranssina, en tiedä mitä tapahtuu. :D En jaksa taistella asian kanssa enää. Olkoon se uuden vuoden kunniaksi.

lauantai 24. joulukuuta 2016

MENNEIDEN JOULUJEN MYYNTIHITIT

Monella on varmaan kätkössä piikkimattoja, kahvakuulia (2,5 kg, kiitos uskostanne lihaskuntooni) ja muita jouluhittikamoja, joita ei enää ehkä tule niin käytettyä. Haastankin jokaisen enemmän tai vähemmän lomailevan jouluihmisen palauttamaan aarteet käyttöön loppuvuodeksi, jos niitä ei ole viety kirpparille. Tämä toimii samoin kuin vanhan vaatteen löytäminen omasta kaapista: taaimmaisesta vaatepinosta saattaa löytyä joku tähän hetkeen sopiva helmi.

Sitten on sellaisia asioita, jotka saavat jäädäkin unholaan. Joissakin perheissä niistä saattaa tulla sisäpiirivitsi tai osa perinnettä, noista jälkimmäisenä meillä Il Divon joululaulut. Äiti sen taisi joskus ostaa ja sitä soitetaan edelleen, vaikka Il Divo ei kai enää tee Suomeen keikkoja pikkuhousuja heittäville naisille. Vaan on yksi toinenkin joulun aikainen sensaatio vyörynyt Suomen yli sellaisella voimalla, että itseäni hirvitti silloin: Baseballs. Rockabilly-bändi, joka lauloi mm. Katy Perryn biisejä omalla tyylillään. Oletan ns. oikeiden rockabillyharrastajien suuttuneen aikanaan Baseballsista, mutta näillekin veijareille satoi nuorten ja vanhempien naisten pikkuhousuja. Minä olen vuosienkin jälkeen yhtä kysymysmerkkiä, että mihin suoneen tuo covereita syöksevä miesbändi oikein osui. Nostalgisoinnin osalta Lana del Rey tuli myöhemmin ja onnistui kokonaisuudessaan vähän paremmin...

Kuvissa näkyy menneiden vuosien joululahjoja. Kukkanen tuli ovelle yllätyksenä vuokranantajalta. Ei olisi niin pehmoksi tarvinnut ruveta.

Jalkakylpy. Siis sähköllä toimiva, poreileva jalkakylpylaite. Äiti sai sellaisen joskus ja ehkä jopa minun ehdotuksestani (olin kai yläasteella), ja hän käytti sitä pelokkaana parisen kertaa. Ilmeisesti se ei ollut mukavakäyttöinen vaan pelkästään hankalaa ja outoa. En tiedä, saako näitä vielä jostain ja menevätkö ne samalla tavalla kaupaksi. Hyvää vain tarkoitimme, ettäs tiedät! Haluaisin myös huomauttaa, että joulun aikaan myytävä vaniljainen Coca-Cola on jotenkin hirveä virhe niin isolta firmalta. Ei kai kukaan nyt vanhaa kunnon kolloo ala maustamaan! Onko sitä pakko juoda, jos joku tarjoaa? Nautin kokikseni alkuperäisenä ja niin kylmänä, että se vähän sattuu.

Nokia 3310. Puolet Suomen kansasta sai Joulupukilta tämän teknologian hiomattoman timantin vuonna Gimmel ja pyjamabileet. Kaikki kaveripiirissämmekin saivat sellaisen, ja joku vanhempi jopa kirjoitti huolestuneen kirjeen luokallemme hieman myöhemmin. Kännyköistä tulee kuulemma helposti statussymboleita. Kirjoittaisipa hän nyt uuden kirjeen, sitä tosin tuskin luettaisiin paperilta. Jos kaivat vanhan kunnon 3310:n tai sen lähisukulaisen laatikosta ja käytät sitä nykyisen puhelimesi korvikkeena edes muutaman päivän, ilmoita siitä minulle kommenttiosiossa. Et varmana pysty.

Piikkimatto, foam roller, Aromipesä, tasapainolauta, Zumba-videot, mitä näitä nyt on. Paranna läheisesi elämää kertaheitolla ja oleta, että hän alkaa jonkun keppihevosen kanssa kohentaa kuntoaan kuin tyhjästä. Tammikuu koittaa taas pian... :)

Ihanaa joulun aikaa ja hitosti taikaa. Saako naapurille valehdella, että tontut täällä juoruavat vielä puolenyön jälkeen emmekä me?

maanantai 19. joulukuuta 2016

TOP 5 ILMENTYMÄT TEHTÄVIEN ASIOIDEN LYKKÄÄMISESSÄ

Tässä on kyllä paiskittu hommiakin, mutta koska päätin marraskuussa, että nyt biletetään kun vielä keretään, niin olen myös juhlinut ja käynyt ulkomailla enemmän kuin aikataulut sallisivat. Töissäkin olen sentään parantanut suoritustani! Silti yksi asia on iskenyt sunnuntaisin, aamuisin, iltapäivinä ja silloin, kun olen tehnyt suursiivouksen. Se on vanha kunnon

prokrastinaatio:

viivyttely, aikaansaamattomuus, asioiden tekemättä jättäminen tai lykkääminen (suomisanakirja.fi)

Top 5

5. Sosiaalinen media. Jodel on kiva anonyymi avautumispaikka, jossa on eri kanavia esimerkiksi opinahjoille. Sieltä saa karmaa toimintansa mukaan, mikä ei ainakaan vähennä jodlauksen määrää. Olen onnistunut tosin välttämään Jodelia monta päivää, sillä se vie kännykän akun suitsait sukkelaan.

4. Suursiivous. Se oikein perinteinen, jossa alkaa myös pyyhkiä tapetista tahroja, jotka eivät ole edes ilmaantuneet meidän asuinaikanamme.

3. Babyshowerien järjestäminen. Kirjoitin ekstrapitkän ja informatiivisen tekstin Facebook-tapahtumaan, koska eihän kukaan muuten ymmärrä babyshowerien perimmäistä tarkoitusta. Tämän tein kirjastossa kesken tenttiin lukemisen, sillä asialla oli kova kiire. Ne kutsut ovat kuitenkin jo ensi vuoden puolella!

2. Kuskina oleminen lauantai-iltana. Lauantai-iltakin pitäisi käyttää osittain opiskeluun, jos tentti on maanantaina. Ajattelin kuitenkin, että pakkohan tässä on mennä hakemaan porukkaa satamasta ja suunnata toiseen kaupunkiin tupareihin. Miten ne muuten pääsevät paikasta toiseen? Tupareissa voi vaikka viipyäkin hetken kun ruokaakin on tarjolla, ja onhan se nyt hyvä nähdä ihmisiä välillä.


1. Siskon opiskelupaikkaan tutustuminen avoimet ovet -päivänä. Sinä päivänä, kun on oikein hurjasti asioita hoidettavana ja luettavaa myös, niin kyllähän sitä ehtii piipahtaa hammaslabrassa katsomassa, mitä siellä tehdään. Ja kun lähtöä tekiessäni sisko kysyy, haluanko tehdä oman jättikipsihampaan, siihen vastataan kyllä. Ainahan nyt yhden jättikipsihampaan ehtii tehdä.

Kandia pitäisi (tai kannattaisi) tehdä tällä viikolla omin päin ilman virallisia aikatauluja. Miten luulette sen onnistuvan? Ja mitäs erikoisia keinoja muilla on? Alla arkistojen aarre: "Come to uni, they said. It will be fun, they said."

Kun se hevonen ei viekään oikeasti mihinkään. Pippanen ratsailla luultavasti 90-luvun puolella.

sunnuntai 18. joulukuuta 2016

EPÄSUOSITTUJA MIELIPITEITÄ

Kun muut niin minäkin. Vähän ehkä myöhässä, mutta tämä sopii harmaaseen sunnuntaihin. Kauniita kuvia ei vielä ole luvassa. Lomani alkaa n. neljän tunnin kuluttua, eli huomenna tänne alkaa tulla ryminällä tekstiä!
  • Raakasuklaa ei ole hyvää.
  • Pyöräily herättää aamuisin paremmin kuin kahvi.
  • Menköön suomalaisella musabisneksellä kuinka hyvin tahansa, Suomessa ei ole tehty uraauurtavaa uutta musiikkia moneen vuoteen. Kaikki matkivat toisiaan. (Poikkeuksena Paperi-T, vaikka siitä ei tykkäisikään.)
  •  Sinä-passiivin jatkuva käyttäminen suomen kielessä kuulostaa jotenkin osoittelevalta.
  • Maanantait eivät ole automaattisesti kurjia päiviä.
  • Orange Is the New Black -sarjan aloitusjakso oli ehkä huonoin pilottijakso, mitä olen nähnyt. Ihme säätämistä. Katsoin onneksi silti toisen jakson, ja nyt olen koukussa!
  •  Risteilylaivojen ns. arkilähdöt eivät ole karaoken osalta hauskoja, kun siellä laulavat enimmäkseen lapset, ja niiden vanhemmat ovat vahtimassa, ettei kukaan naura. Haluan niitä (humalaisia) aikuisia sinne!

maanantai 14. marraskuuta 2016

Edinburgh - Wet yer whistle!




Luuliko joku, että selviäisimme reissusta ilman alkoholia? Meidän pubikonttauksesta tulikin hieman erilainen kuin olimme suunnitelleet, mutta kumpikaan ei tosin lähtenyt armottomaan tinaamiseen. Lauantaina oli vielä tiedossa turistihommia, joten emme voineet antaa itsemme rentoutua ihan liiaksi...

Tapasimme siis perjantai-iltana pubissa syödessämme kivan michiganilaisen naisen, joka aloitti small talkin ensin ranskalaisistani. Hän oli melkoisen päissään ja näytti vaarattomalta, joten sanoin että voi kaikin mokomin napsia ranuja, sillä en itse enää jaksanut. Ilmastointi oli sitä luokkaa vanhassa pubissa, että se puhalsi melko lujaa naamaani. Muualle ei todellakaan mahtunut, vaan kerrankin ehdimme saada pöydän juuri sieltä. Melu oli kova, ja jotenkin ihmettelin että miksi olemme odottaneet tänne pääsyä monta päivää. Juttelimme niitä näitä naisen kanssa, ja kun kerroimme olevamme Suomesta, hän sopersi että hänellä on suomalainen isoäiti ja sukunimikin. Hän näytti henkkarinsa, ja kortissa näkyi hyvinkin suomalainen nimi. En tajunnut kysyä häneltä, miten hän itse sen lausuu. Leveä aksentti kyllä kuului ja yritti kovasti tarttua minuunkin. Tämä ei varmasti olisi haitannut ketään, jos puheen seasta olisi kuulunut enemmän ailavjuuta kuin "fuck offia". Lähdimme pubista alun perin siksi, että halusin itsekin juotavaa, ja uusi ystävämme alkoi puhua paikallisista naisista hyvin epäkohteliaaseen sävyyn. Näytti hetken siltä, että eräs iso punapartainen mies ja tämän tyttöystävä kuulivat tytön puheet, joten päätimme ottaa äkkiä laskun ennen kuin tuo yksi pikkuorava saisi turpaansa. Ulko-ovella joku törmäsi vielä vahingossa meihin hartiallaan, ja kun mies pyyteli salamana anteeksi, pikkuorava huusi taas törkeyksiä. Kaikkien osapuolien katseista päätellen olisi saattanut syttyä taistelu, jos michiganilainen olisi ollut mies. Ihmettelen näin jälkikäteen myös sitä, miksi jäimme edelleen hänen seuraansa.


Miten pääsee nopeiten 300 metrin päässä olevaan baariin? Riksalla tietenkin! Siinä oli torkkupeitto ja kaikki, eli kannattihan siitä maksaa 6 puntaa - per naama. Se oli kyllä hauskimpia matkoja baariin silti. Fuck offia kuului, ja aloin jo miettiä että kannattaakohan tämän tytön kanssa lähteä mihinkään. Meille hän oli oikein mukava. äränpäässä ovimiehet kuitenkin ilmoittivat, että pääsemme Meetvurstin kanssa sisälle, mutta tuolla tytöllä ei ole mitään mahiksia. Sääli sinänsä, mutta koska edes riksakuski ei ottanut häntä enää kyytiinsä, saatoimme tyttöä hetken aikaa "kotiinsa". En tiedä tarkoittiko se hotellia tai kauanko hän ylipäätään oli kaupungissa. Mainitsinko, että hän oli juonut muutaman kaljan?

Koska en itse juo olutta, olikin luontevaa mennä Brewdog-nimiseen baariin. Sieltä sain maistiaiseksi Orange is the New Black -nimistä juomaa, sillä oletin sen olevan cocktail. Se olikin punertavaa kaljaa. Hipsterein baarimikko, jonka olen kenties ikinä nähnyt, antoi minulle sen sijaan vanhaa kunnon viinaa appelsiinimehulla. Kuin Lyniin olisi tullut! Pelasimme flipperiä Meetvursin kanssa, ja taas tuli joku kahvipannuun pienenä pudonnut nainen juttelemaan. Kahvipannuun kuulemma siksi, että Meetvurstin mielestä ilman lapsuudenaikaista kofeiinitraumaa ei voi puhua koko ajan noin paljon. Se nainen oli kutakuinkin hänen pahin painajaisensa: puhui sekä nopeasti että paljon.
 
Lynistä puheen ollen, valitsimme seuraavaksi baariksi hyvin satunnaisesti täysin Turun Marilynia muistuttavan paikan, mikä ei ollut kovinkaan hyvä asia. DJ oli paljon surkeampi ja soitti jotain ikivanhoja biisejä, kutakin ehkä 30 sekuntia kerrallaan. Juuri ja juuri täysi-ikäiset pariskunnat imuttelivat muutamassakin nurkassa, mitä saisi täällä päin nähdä mielestäni enemmän, kun ollaan niin enkeleitä muka nykyään kaikki. Joku alkoi räpättää minulle kun laskin tyhjän lasini hänen pöytäänsä. Huomautin, että hän ei käsittääkseni itse joudu sitä keräämään. Selvisimme tästäkin onneksi ilman ongelmia. Emme jaksaneet tanssia kovin pitkään, mutta lähtiessämme huikkasimme kahdelle työntekijälle "tululuu". Kerrankin oli mahdollisuus tehdä se autenttisessa ympäristössä! Nauroin tosin katketakseni kummallakin kerralla, ja onneksi myös henkilökunta osasi ottaa meidät huumorilla.

Victoria Street (ja supersuosittu Oink)

Kävelimme kuvissa näkyville paikoille viimeisenä päivänämme, eli kiertelimme vanhaa kaupunkia shoppaillen samalla. Onneksi ei ollut krapulaa, mutta univajetta kyllä oli. Hoidin shoppailut Primarkissa ja Topshopissa, ja vaikka olin yrittänyt valmistaa matkakumppaniani halpahallikaaokseen, hän oli jo puolen tunnin jälkeen aika loppu. Niin olin tosin minäkin. Paras ostos löytyi turistikaupasta, josta Meetvursti hankki itselleen kauan halutun kiltin härpäkkeineen. Se istuu hänelle niin hyvin, että olin siitä melkein enemmän innoissani kuin omista hankinnoistani. 

Harmittaa hiukan, että emme ehtineet nähdä esimerkiksi jotain musikaalia tai stand upia kaupungissa, sillä Edinburgh on kyllä oikein kultturelli paikka viihdetarjonnankin osalta. Katselimme kioskihamppareita mutustaessamme jotain tulella leikkivää porukkaa, joiden taustalla soitti vaikuttava rumpuorkesteri. Tuollaista kaipaisin lisää seuraavaksi! Mitä muuta sitten jäi kokematta Skotlannissa? Pölöä pukea asia näin, sillä saimme matkasta valtavasti irti, mutta ihan vinkkiviitosena ja muistiin itselle... :)

- Harry Potter -kierros (ilmainen)
- maanalainen dungeon-kierros
- matka sinne missä Harry Potterista tuttu juna puksuttaa
- Isle of Skye
   - musikaali (Billy Elliotin ensi-ilta oli tulossa...)
 - pubissa meininkiä ylläpitävä livebändi
- tweed-takki tai muu vaate siihen erikoistuneesta kaupasta
- viralliseen pub crawliin osallistuminen