Skumppajuhlat metsässä

Vietimme avokin kanssa vuosipäivää tällä viikolla. Emme tosin viime vuonna tähän aikaan tienneet, että vuosipäivä osuu tähän. Emme tienneet edes, seurustelemmeko. Se päätettiin vasta jälkikäteen tuossa talvella, haha! Siis se vuosipäivä. Ei näytä ikinä menevän nämä hommat ihan oppikirjan mukaan. Päätimme viettää sitä toukokuussa siksi, että olimme silloin ensimmäistä kertaa yhteisellä mökkireissulla. Että sellaista "tapailua".

Tänään oli sitten vuorossa pieni juhlapiknik, joka oli pakko suorittaa molempien lempimaisemissa Kuralassa päin. Ei kuulosta kovin kivalta nimensä puolesta, mutta jos Turkuun tulee kesällä, kannattaa myös siellä ehdottomasti käppäillä. Lapset/larppaajat/miekkailuharrastajat ainakin tykkäävät Kuralan Kylämäestä, snobit aikuiset välttämättä eivät. Harvinaisen lähellä kaupunkia sijaitseva perinnemaisema lenkkireitteineen on mielestäni iso plussa oman asuinalueen lähellä. Tilan omistajan voi silloin tällöin nähdä esimerkiksi ravaamassa hevosen kanssa metsäpoluilla, mistä tulee viimeistään olo, että nyt ollaan eksytty johonkin Lietoon asti.

Itse piknik pidettiin kuitenkin metsässä, mikä saattaa kuulostaa ankealta. Siellä on kuitenkin tosi valoisaa ja "siistiä", ja istahdimme tasaiselle paikalle heti joen viereen. Jos kuvattaisiin keijukaiselokuva, tuo metsä voisi toimia kuvauspaikkana. Kuuntelimme musiikkia, joimme skumppaa ja pelasimme paskahousua. Ihmisiä oli onneksi tosi vähän liikkeellä päiväsaikaan, niin saimme olla rauhassa. Muualla pikniköimässä olisikin ollut aivan sairaan tuulista. Kun lähdimme metsästä eteenpäin pyörillämme (mm. katsomaan niitä lampaita), hiukset lensivät aivan takkuun vastatuulessa.

NAM. Olkaa hyvä vain, Fresitan markkinointitiimi.

Pieniä karitsoja oli jo ilmaantunut aitaukseen. Ne olivat kuin suoraan vessapaperimainoksesta. Söimme niitä katsellen viimeiset eväät, ja yritimme ottaa yhteiskuvia - kiitos tuulen ja parin skumppalasillisen siitä ei tullut yhtään mitään. Otsatukka + tuuli = turha edes yrittää. Metsässä saimme ihan kivoja kuvia, mutta ei silti niin hyviä, että kehtaisin ne tänne laittaa. Meillä oli kyllä kaiken kaikkiaan oikein mukava päivä! Ihanaa että vuoden paras aika on ihan justiinsa täällä, ja sain viettää jo monta tuntia ulkona hyvässä seurassa. Olen käyttänyt jo aurinkorasvaakin pari kertaa tänä keväänä. Se on hyvä merkki se.

Ps. Pari pisamaa on jo tullut parissa viikossa. En tiedä oikeasti, mahtuuko naamaani enempää.