tiistai 20. tammikuuta 2015

Logopedian pääsykokeista

 Hellurei! Tämä postaus koskee siis pelkästään logopedian pääsykokeita ja sen opiskelua, joten jos aihe ei niin innosta niin suosittelen skippaamaan. Tässä tekstissä ei huuli niin lennä, välttämättä. :D Inspiroiduin kirjoittamaan asiasta lisää, kun eräs anonyymi lukija tuli alkusyksystä kyselemään kaikenlaista. Logopedia-tunnisteen alta löytyy aiemmin kertomiani asioita, mutta tässä saattaa tulla toistoa, koska en muista mitä kaikkea olen kirjoittanut. Ajattelin kertoa sekä pääsykokeisiin valmistautumisesta että itse opiskelusta seuraavassa postauksessa.

Kirjat ovat ilmeisesti edelleen samat kuin viime vuonna: Ihmisen anatomia ja fysiologia (vain tietyt kappaleet) sekä Puhuva ihminen. Puhuvan ihmisen loppupää oli meikäläiselle melkoista tuskaa, mutta jos jotain tekisin nyt toisin niin lukisin senkin alueen paremmin. En tiedä vieläkään kuinka pienestä pääsemiseni kakkosvaiheeseen oli kiinni.

Mitä tulee lukemisen aloittamiseen, suosittelen selaamaan kirjat ensin läpi silmäillen. Ihan perusjuttua opo-kursseilta, mutta heti ei voi alkaa päntätä kirjaa, joka tuntuu siltä kuin lukisi vierasta kieltä (anatomiakirja). Toisella kerralla kertailee vieraita termejä ja hahmottaa kokonaisuuksia. Taisin alkaa alleviivata juttuja kolmannella lukukerralla, ja kirjoitin muistiinpanot vielä ylös niistä. Siihen meni varmaan viikko, joten tietysti riippuu oppimistottumuksista miten aikansa käyttää. :D Itse en ollut lukenut mitään kovin vaativaa pariin vuoteen, joten lukeminen oli aluksi hidasta. Kun tekstiin tottuu ja alkaa muistaa pätkiä ulkoa väkisinkin, lukeminen helpottuu huomattavasti. 

 Neuvoisin ihan ensimmäisenä luku-urakkaa aloitettaessa aikatauluttamaan sen. Aloitin tammikuun puolivälissä muistaakseni, ja koska eteen tuli muuttoa ja siihen liittyvää harmia, tammikuu ei ollut yhtään liian aikaisin. Kannattaa järkätä itselleen vapaapäiviä ja antaa armoa. Eli tavallaan suunnittelisin niin, että pari "hutiviikkoa" mahtuu sekaan niin ehtii kunnolla. Ja oikeasti, ei neljää kuukautta jaksa pelkästään opiskella. Rentoutuminen ja todellinen irrottautuminen kirjoista on tapahduttava välillä. Abeilla (ja kokopäivätöissä käyvillä) aikaa on rajoitetummin, mutta meidän vuosikurssillamme on monta suoraan lukiosta tullutta. Tässä tapauksessa pitää olla supertehokas!

Yksi välivuosi ei haittaa, joten jos logopediaa todella haluaa opiskella, niin suosittelen käyttämään välivuoden päämäärää tukien. Avoimessa yliopistossa (ainakin Turussa) on kuulemma nyt lisää logopediaan liittyviä kursseja, mikä on tietysti loistavaa. Suosittelen käymään niitä samalla, jos aika riittää. Valmennuskurssikin meillä on nykyään, ja sitä voi käsittääkseni suorittaa myös etänä. Muutama meistä kävi sen viime keväänä, joten uskon että siitäkin on apua.Täällä on aiheesta lisää tietoa.

Sain viime keväänä neuvoja kaveriltani, joka pääsi oikeustieteelliseen ensimmäisellä yrityksellä. Kaikkein hyödyllisin vinkki häneltä omalla kohdallani oli sisällysluetteloon kirjoittaminen. Kopioin sivun suosiolla erikseen, ja aloin tehdä siihen merkintöjä sitä mukaan kun lukeminen eteni. Kannattaa siis lukea vaikka yksi kappale/osio kirjasta (esim. veri ja verenkierto), ja kirjoittaa heti sen jälkeen sisällysluetteloon kappaleiden kohdalle, mitä muistaa aiheesta. Tilaa ei ehkä ole paljon, mutta anna mennä niin kauan kuin asiaa tulee ja tilaa riittää. Tätä ei kannata tehdä mielestäni vielä ensimmäisellä tai toisella lukukerralla, vaan vasta sitten kun hallitsee kokonaisuudet ja kirjat tuntuvat oikeasti tutulta. Jälkikäteen voi kerrata pelkän sisällysluettelonkin kanssa, kun siellä on hurjasti muistamista tukevia sanoja valmiina. Näin opin vielä paremmin kirjan yksittäisiä kappaleita jopa ulkoa, ja anteeksi nyt vain - se on vähän tarkoitus logopedian kokeessa. Pääsykoe on ainakin Turussa oikein/väärin-tyyppinen rastituskoe, jossa on 40 väittämää, 20 kummastakin kirjasta. Mitään laajoja esseitä varten ei siis kannata harjoitella.

Pääsykokeesta siis tarkemmin: latinan kielisiä juttujakin kysyttiin yksi viime vuonna, ja se koski muistaakseni selkärankaa. Ehkäpä niitä isoimpia juttuja kehosta kannattaa latinaksikin oppia, vaikka väkisinhän niitä muistaa, kun lukee tarpeeksi monta kertaa. En lähtisi mitään pikku lihaksia opettelemaan latinaksi, ei siitä ainakaan omalla kohdalla tullut mitään. :D Toki käytössä olevasta ajasta riippuen suosittelen syventymään niin paljon kuin mahdollista. Lisäksi siellä kysyttiin jotain veren ominaisuuksista, jossa piti muistaa että onko joku juttu esim. 2 millilitraa (anteeksi, en nyt muista mitä asia tarkkaan koski. :D). Nuo kysymykset pistävät kyllä hieman ketuttamaan, koska pystyin päättelemään että juu, jotain kolmosen luokkaa se oli ja vastasin että "väärin". Tiedä sitten, tulkittiinko vastaukseni oikein vai väärin. Enimmäkseen kysymykset tuntuivat silti mukiinmeneviltä. Tyyliin "antagonisti-lihas tarkoittaa sitä ja tätä", jne.

Kakkosvaiheesta on ihme käsityksiä liikkeellä netissä. Turussa kakkosvaiheeseen tarvitaan audiogrammi, jonka itse hankin yksityseltä puolelta, koska aikaa oli muistaakseni kaksi päivää, ja satuin saamaan ajan Neoon. Siinä siis testataan, onko kuulo normaali. Ehdotimme professoreille, että kakkosvaiheeseen päässeille kannattaisi ilmoittaa netin kautta, koska kirjeillä saattaa kestää. Yksi koulukaveri oli au pairina ulkomailla kun sai kuulla, että kahden päivän päästä on haastatteluaika hänelle. Toivotaan, että tänä kesänä meneteltäisiin jo modernimmalla tavalla!

Mitään äänellä leikkimistä ei Turun pääsykokeiden kakkosvaiheessa ollut, enkä usko että asia muuttuu tänäkään vuonna. Ei siis tarvitse huutaa professoreiden edessä! Joku on hieman myös liioitellut eräällä foorumilla ja väittänyt, että hakijalla ei saisi olla edes silmälaseja. Miten silmälasit vaikuttavat puheterapeutin työhön? Eivät mitenkään. Siellä yksinkertaisesti haastatellaan hakijaa 15 minuutin ajan. Se menee nopeasti. Kaiken lisäksi he kysyvät asioita, joita ei todella odotettu kysyttävän: "miten käyttäydyt stressaantuneena?" Jälkikäteen keskusteltuani muiden hakijoiden kanssa kävi ilmi, että kysymykset vaihtelivat haastateltavan mukaan melko paljonkin. Kysyttiin myös peruskysymys: "miksi sinusta tulisi hyvä puheterapeutti?" Tähän oli harjoiteltu vastaus valmiina. Lisäki minulta kysyttiin mielipidettä lehtiartikkeleista, jotka piti lukea netistä etukäteen. Ihan suht simppeliä asiaa ajankohtaisesta aiheesta, tällä kertaa oli teemana vanhustenhoito. PS. He kyselevät todennäköisesti mitä olen tähän asti tehnyt. Kun vastasin hakevani logopediaan jo kolmatta kertaa, he selkeästi kirjoittivat sen muistiin. Muista avata aiheesta suusi, vaikka sitä ei kysyttäisikään!

Jos äänessäsi on jotain vikaa, he ilmoittavat siitä luultavasti jo haastattelussa. R-vikaa tai muita artikulaatiohäiriöitä ei tietenkään saisi olla, mutta eräskin opiskelukaverini oli lytätty melko suoraan "puristeisen" äänenkäyttönsä suhteen, ja hän oli varma ettei saa opiskelupaikkaa. Niitä kuitenkin harjoitellaan opiskeluaikana, joten kaikki kyllä oppivat itsekin puhumaan "oikein".

Turkuun ainakin lisättiin aloituspaikkoja (nykyään 28, ennen 13), joten suosittelen yrittämään! Luonnollisesti myös opiskelijahaun toiseen vaiheeseen pääsy on aiempaa helpompaa, ja siellä on tilaisuus vakuuttaa "tuomarit". Ja jos mietit, lähdetkö opiskelemaan Turkuun vai Helsinkiin, suosittelen todella lujaa Turkua. Oulusta en ole niin perillä että mitä siellä tapahtuu, mutta viihtyisin varmasti myös siellä. Seuraavaksi menen vähän kevyempiin aiheisiin, kun kuvailen itse opiskelua. :)

26 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos tästä! Oli tosi kiva kuulla tosta kakkosvaiheesta ja just tostakin et joku on päässyt opiskelemaan puristeisesta äänenkäytöstä huolimatta :) Noikin on tommosia juttuja, jotka varmasti vielä lisääntyy jännittyneenä...Eli siis siinä kakkosvaiheessa ei oo mitään semmosta kuuntelukoetta, jossa pitää tehdä jotain eroa äänien välille tms.? Jostain tällasestakin joskus luin!

Terkuin,
kolmatta kertaa logopediaa opiskelemaan pyrkivä ja tällä kertaa juurikin Turkuun meinasin. Eiköhän vihdoinkin oo meikän vuoro :) Pakko uskoa niin!

Helli Pippanen kirjoitti...

Ollos hyvä vain! :) ÄH, arvasin että unohdan jotain tuosta, vaikka tekstistä tuli aika pitkä. Tosiaan, siinä kakkosvaiheessa oli myös se kuuntelukoe. En edes muistanut enää sitä, kun en jännittänyt sitä läheskään niin paljon kuin haastattelua. :D No se kesti semmoiset puoli tuntia, ja kerralla tuli muistaakseni kolme ääntä peräkkäin. Sitten piti merkata rastilla ruutuun, erosiko viimeinen ääni kahdesta ensimmäisestä. Musikaalisena ihmisenä koin tuon helpoksi (sanoivat että siitä voi hyötyä), vaikka kyllä varsinkin viimeisissä äänissä sai olla tosi tarkkana! Moni mielsi sen tietysti myös vaikeaksi, mutta siinä pitää vain keskittyä tehokkaasti. :)

Anonyymi kirjoitti...

No mut hyvä siis tietää et semmonenkin on vastassa :) Oon tehnyt jonkun tollasen kokeen musaopiston pääsykokeissa joskus kymmenen vuotta sitten!

Helli Pippanen kirjoitti...

Aivan, hyvä homma! :) Tsemppiä nyt sulle siis kovasti!

Sonja Helena kirjoitti...

Voitko kertoa lisää siitä kuuntelukokeesta?:) oliko siis kaikki sellasia, että kolme eri ääntä ja piti sanoa, mikä eroaa? Millaisia ääniä? Kerro kaikki mitä muistat :D

Haen siis nyt turkuun ja oottelen jännittäen ensiviikkoa, jos pääsisin II-vaiheeseen :S :D

Anonyymi kirjoitti...

Tämä postaus sai hymyn huulille! Olen itse hakemassa ensivuonna toista kertaa opiskelemaan, tosin ensimmäisen kerran hain vuosi sitten, en näissä viimeisimmissä pääsykokeissa. Pääsin ensimmäisellä kerralla hyvin läpi kirjallisesta kokeesta, audiogrammi oli ok ja haastattelukin meni hyvin, mutta se pirullinen Karman musikaalisuustesti...

Olen harrastanut tanssia ja musiikin numeroni lukiossa (kävin myös syventäviä kursseja) on ollut jokaisesta kurssista pyöreä 10, mutta silti feilasin kuuntelukokeen täysin. En tähän asti ole pitänyt itseäni kovin "epämusikaalisena" ihmisenä. Kuuntelukokeessa minua hämmensi eniten se, onko ensimmäisiin vertailtavan 'sävelmän' tarkoitus olla myös rytmillisesti tismalleen samassa järjestyksessä? Eli jos äänenkorkeus, -voimakkuus, -väri, jne. ovat samoja kuin edeltävissä, mutta sävel alkaa esimerkiksi siitä, mihin aiemmat loppuvat, onko se sama vai eri?

Yritän selittää sen näin:

1. boing boboing boing
2. boing boboing boing

3. boboing boing boing

onko kolmas sama vai eri, jos melodian muut ominaisuudet ovat täysin samanlaisia 1. ja 2. verrattuna ja rytmikin on sama, mutta 3. pätkä alkaa 1. ja 2. keskeltä?

En tiedä josko olen täysin ylianalysoinut kuulokokeen, mutta tämä minua jäi kismittämään halvatusti. Osaisitko vastata tähän?

T. M

Helli Pippanen kirjoitti...

Heippa ja anteeksi Sonja Helenalle, jolle olen unohtanut keväällä vastata!! :(

Kuulokoe on juurikin viimeisimmän Anonyymin kuvailema, että kolme eri ääntä, ja viimeinen joko eroaa tai ei eroa. Äänet ovat kaiken kaikkiaan tosi tasaisia ja samankuuloisia keskenään, juurikin rytmi on muistakseni tärkeä erottaa. Kuvailemasi esimerkki menee juurikin niin että 3. on eri. Uskon M, että olet musikaalinen, mutta jäikö se paljostakin kiinni? Tosi kurja kuulla! Joskus noissa menee jotenkin lukkoon tai juurikin ylianalysoi, terveisin ruotsin yo-kuuntelu päin persettä, vaikka ymmärrän ruotsia erinomaisesti... Toivottavasti pääset ensi vuonna! Ja toivottavasti en muista ihan väärin noita kuuntelujuttuja, ärsyttää kun näin hämärästi muistan pääsykoehommat yhtäkkiä.

Ja olisi kivaa kuulla, miten teitä on lykästänyt? Aloittaako joku lukijoista Turussa syksyllä? :)

Anonyymi kirjoitti...

Hei! Itse olen suunnitellut hakevani myös logopediaa opiskelemaan, mutta tällä hetkellä pääsykoekirjoista käytössäni on Ihminen- anatomia & fysiologia. Mietin pystyisitkö/jaksaisitko laittaa tänne ne kappaleet joita pääsykokeessa vaadittiin niin pystyisin samat asiat käymään läpi hieman eri kirjasta kun virallinen kirja olisi tarkalleen se rakenteesta toimintaan-kirja jota en omista...

Anonyymi kirjoitti...

Leppäluoto, J., Kettunen, R., Rintamäki, H., Vakkuri, O., Vierimaa, H. & Lätti, S. 2013 tai 2015. Anatomia ja fysiologia. Rakenteesta toimintaan. WSOY/SanomaPro. (Luvut 1-2, 4-10, 15, 17–20.) 3. painos tai uudempi.
Aaltonen, O., Aulanko, R., Iivonen, A., Klippi, A. & Vainio, M. (toim.) 2009 tai 2014. Puhuva ihminen. Otava.

Kopsattu Helsingin yliopiston sivulta, eiköhän ole sama :)

Helli Pippanen kirjoitti...

No huhhuh, nyt nolottaa täällä kun en ole noin tärkeään vastannut... Mulle ei tule enää erikseen ilmoitusta kommenteista, niin kestää joskus tajuta, että niitä on tosiaan tullut vanhempiinkin postauksiin! Kiitos toinen anonyymi, joka pistit nuo kappaleet. :) Toivottavasti lukemiset käynnistyy (tai käynnistyi jo) hyvin siitä huolimatta!

Anonyymi kirjoitti...

Moikka ! En tiiä huomaatko tätäkään kommenttia ajoissa, mutta lähetänpä tämän silti ! Eli hain viime vuonna ensimmäistä kertaa myös Turkuun opiskelemaan kyseistä alaa. Läpäisin kirjallisen kokeen kirkkaasti, mutta nähtävästi kuuntelukoe ja/tai haastattelu menivät niin huonosti etten opiskelupaikkaa saanut. Haen nyt tänä keväänä toista kertaa, koska haluan kovasti puheterapeutiksi. Olin viime talveen asti asennoitunut siihen, että haen varmasti uudestaan Turkuun, sillä se opiskelukaupunkina viehättää minua niin paljon enemmän kuin taas Helsinki (olen asunut pk-seudulla koko ikäni) . Tänä vuonna kuitenkin tuli sellainen yllätys vastaan, ettei Helsingissä vaadita ollenkaan toista vaihetta pääsykokeessa, mutta Turku jatkaa edelleen samalla kirjallinen koe + kuuntelukoe ja haastattelu-linjalla. Nyt kysyisin vähän mielipidettäsi, mitä minun kannattaisi tehdä haun suhteen? Turkuun tosiaan haluaisin paljon enemmän opiskelemaan kuin Helsinkiin, mutta onko minun järkeä hakea Turkuun uudestaan, kun olen mokannut jo kertaalleen toisen vaiheen, ja varsinkin kun taas Helsingissä toista vaihetta ei tänä vuonna ole? Toisin sanoen uskon mahdollisuuteni olevan isompi päästä Helsinkiin tänä vuonna, mutta Turkuun haluaisin niin kovasti enemmän. Tosin kolmas välivuosikin kauhistuttaa äärettömän paljon.
Tottakai teen omat päätökset haun suhteen, mutta olisi ihana kuulla jonkun toisen mielipidettä asiasta ! Tuntuu, ettei läheisistä/toisella alalla olevista ole oikein apua tässä asiassa.
Pahoittelut pitkästä kommentistani ja kiitos jos vastaat ! :)

Anonyymi kirjoitti...

Moikka, tässä kovasti yritän lukea tämän vuoden logopedian pääsykokeisiin :) Onko antaa vinkkejä mitä osia kirjoista ehdottomasti kannattaa tarkkaan päntätä/osata? Kun esim. Anatomia ja fysiologia kirjassa on paljon myös sellaista mikä ei suoranaisesti liity puheterapeutin opiskeluun/työhön.

Helli Pippanen kirjoitti...

Heippa molemmat anonyymit! Sinä, joka jätit pidemmän kommentin: suosittelen Turkua ihan täysillä silti! Tietysti itse teet päätöksen, mutta haastattelussakin sillä oli selvästi painoarvoa, kun kerroin hakevani jo kolmatta kertaa. Haastattelijat tiesivät varmasti, että mulla on motivaatiota. Meidänkin vuosikurssilla on muutama, jotka eivät päässeet tokasta vaiheesta läpi, mutta seuraavalla kerralla pääsivät. En usko siis, että olet niissä mitenkään huonosti pärjännyt. Tiedätkö, paljostako sisäänpääsy jäi kiinni? Voisit tietysti ottaa yhteyttä yliopistoon ja kysyä pisteistäsi (en tiedä kauanko ne säilyttää niitä :D) ja miettiä sen perusteella uudestaan. Jos haet Turkuun, haastatteluun kannattaa myös valmistautua miettimällä vastausta esim. kysymykseen, "miksi olisit hyvä terapeutti/miksi haluat alalle". Tosin siellä kysyttiin paljon enemmän täysin randomeitakin kysymyksiä kuten "miten toimit stressitilanteessa", mutta myös noita ns. perusjuttuja. Kai ne katsoo, että tiedätkö mihin olet pyrkimässä jne. :)

Toinen ano: en suosittele ainakaan missään nimessä jättämään jotain asioita heikomman lukemisen varaan, koska kysymys saattaa tulla mistä vain. Puhuva ihminen -kirjan loppupäästäkin oli meidän pääsykokeessa kysymys, jota moni oli kuulemma tuskaillut - myös minä. En tainnut ikinä lukea loppupäätä kunnolla, mutta sellainen löysäily ei siis kannata! :D A&F:ssä ei kai tarvitsekaan lukea kaikkia kappaleita pääsykoetta varten, mutta niistä määrätyistä kappaleista on mielestäni tullut aina todella sekalaiseen tahtiin. Jos siellä on esim. ruuansulatuksesta, niin siitäkin tuli joskus tyyliin yksi kysymys. Eli tavallaan kannattaa vaan pelata varman päälle! :)

Anonyymi kirjoitti...

Heippa!

Luen pääsykokeisiin. Kaikki numerot ovat ihan tuskaa, eivät jää millään mieleen. Lukiossa en juuri kemiaa opiskellut, joten solubiologia sitäkin vaikeampaa.

Kuinka paljon pääsykokeissa painotetaan sitä että pitää muistaa jotain hankalia lukuja ulkoa?

Helli Pippanen kirjoitti...

Heippa, ikävä kuulla! :/ Mun "viimeisessä pääsykokeessa" oli juuri muutamia sellaisia väittämiä, kuten joku veren happipitoisuuden prosenttiluku. Ei kyllä ollut juuri hapesta vaan jostain muusta, mutta muistan että se koko kysymys harmitti. Väittämässä luki tyyliin 2 prosenttia, litraa tms., mutta mä muistin, että oikea lukumäärä olisi ollut kolme. :D Siinä sitten pähkäilin ja ärsyynnyin, kun tiesin kuitenkin, että tosi pienestä luvusta oli kyse. Noita tarkkoja lukukysymyksiä ei ollut siellä kuin ehkä 2-5, joten ei koko koe todellakaan koske niitä!

Ehkä kannattaa keskittyä kappale kerrallaan harjoittelemaan niitä numerokohtia, jotka on hankalia (okei, jos niitä on liikaa niin siltikin kantsii keksiä joku systeemi siihen!) Kyllä niistä ainakin osa jää mieleen, mutta tosiaan paino ei ole koekysymyksissä niissä. Sitten keskityt vaikka taas kokonaisuuteen ja yhdistelet sen tiedon muihin juttuihin (helpottaa myös muistamista). Toivottavasti saat tästä edes jotain irti. :D Tsemppiä! :)

Anonyymi kirjoitti...

Logopedia kiinnostaa, mutta itselläni on r-vika. Ei kovin paha kuitenkaan, eli ärrä pärisee tiettyjen äänteiden yhteydessä ihan puhtaasti, mutta kyllä kompastun esimerkiksi sanoissa missä on kirjaimet nr- ja dr-kirjaimet peräkkäiin.
Voiko tuolle aikuisena tehdä enää mitään? Jotenkin luulisi että voi, koska puheterapeutin yksi työhän on korjata r-vikoja, monien muiden töiden lisäksi.

Helli Pippanen kirjoitti...

Moikka anonyymi! Muistaakseni korjasinkin johonkin näistä logopediateksteistä, että r-vika ei ole este opiskeluille. Sen voi korjata itsekin varmasti kun oppii pari kikkaa - juuri d:n kanssa itse asiassa sitä lastenkin kanssa harjoitellaan! Varsinkin jos ongelmasi on noinkin pieni, uskon että siitä on suht helppo päästä harjoittelemalla yli. Käytännön hommiin pääsee muutenkin vasta toisella vuosikurssilla, joten jos on tarvetta, voit hyvin harjoitella ärrääsi kuntoon sitä ennen. :) Älä murehdi liikaa ärrääsi, tulta päin vain!

Anonyymi kirjoitti...

No tämä oli huojentavaa kuulla, ettei lievä r-vika ole este opiskelulle ja sitä voi itsekin korjata! Huomaan että nyt kun tässä lapsi opettelee puhumaan, artikuloin hänelle huolellisemmin sanat mitä muuten yleensä puhuessa, ja jo tämän aikana oma ärrä on vahvistunut selkeästi.
Eli tulta päin vain, kiitos tsempeistä! :)

Anonyymi kirjoitti...

Itseäni mahdollisesti kiinnostaisi logopedian opiskelu, mutta en ole enää mikään teinityttö (vaikka siltä kyllä ihan tuntuukin). Mietityttää, että onko logopedian opiskelijoissa muita n. 40-vuotiaita vai ovatko kaikki sinun ikäisiäsi nuoria? :)

Helli Pippanen kirjoitti...

Moikka! Kiva nähdä että täällä logopedia-aiheissa käy taas kuhina. Meillä on arvioni mukaan lähemmäs kymmenen n. 40-50 v. opiskelijaa. Ikää ei tule sinänsä ajateltua, mutta ihan "oikeita" aikuisiakin siis meiltä löytyy. Itse olen ehdottomasti sitä mieltä, että yliopistoon ei voi olla liian vanha - eli hakemaan vaan! ;)

Anonyymi kirjoitti...

Millaisia päiviä logopedialla on eli mihin aikoihin luentoja on? Ehtisikö opiskelun ohella tekemään iltatöitä?

Helli Pippanen kirjoitti...

Moi anonyymi! Tästä on kyllä pitänyt tehdä iät ja ajat postaus, jospa sen tämän kysymyksen innoittamana tekisin ihan kunnolla...

Luennot toteutuu pääasiassa klo 8.30-14, ja kasin aamuja on silti siis todella vähän riippuen mitä kaikkea on meneillään. Jos mielessäsi ovat pelkästään iltatyöt, niin sanoisin että ilman muuta sopii aikatauluihin. Nimenomaan läsnäolopakkojen takia yksikin päivävuoro voi sotkea suunnitelmat jos se osuu väärälle päivälle, mutta silloin niitä poissaoloja korvataan esim. esseillä tai muilla tehtävillä. Mulla on ollut ainoastaan yksi kurssi, joka kesti klo 16.15-17.45 kerran viikossa. Eri asia on sitten jaksaminen, mutta se nyt on töiden ja opiskelun yhdistämisessä kuluttavaa joka tapauksessa.

Anonyymi kirjoitti...

Heip. Mietin tässä sellaista ensikertalaiskiintiöön liittyen, että kuinkahan kiintiö suhteutuu hakijaan, jolla huonot yo-arvosanat ja kaupan päälle ei-ensikertalaisporukassa.
Tiedätkö, onko logopedian laitokselle päässyt sisään yhtään ei-ensikertalaista pelkällä pääsykokeella näinä parina vuonna, kun kiintiö ollut käytössä? :D

Helli Pippanen kirjoitti...

Moi! En valitettavasti tiedä missä suhteessa porukkaa on päässyt opiskelemaan tuon kiintiön tultua voimaan. :/ Tosin niitä ei-ensikertalaisia olettaisi olevan siellä silti ihan reilusti, kun on vähän vanhempiakin hakijoita päässyt sisään. :)

Myöskään "huonot arvosanat" ei välttämättä ole oikeasti huonoja, vai mitä? ;) Riippuu vähän siitä, oletko kirjoittanut a:ta vai c:tä.

Anonyymi kirjoitti...

Heippa!
Minua kiinnostaisi puheterapeutti todella paljon ja ajattelun ensivuonna sinne hakea, mutta milloin pääsykoekirjat julkistetaan vai onko ne samat mitkä olivat esim tänä vuonna?

Helli Pippanen kirjoitti...

Heippa sinne! Kirjat julkistetaan aina vuoden alussa eli siinä tammikuussa jo/vasta. Tähän asti Ihmisen anatomia ja fysiologia on ainakin ollut aina sama, painos tietysti vaihtelee välillä, mikä on vähän kurjaa. Lisäksi on Puhuva ihminen ollut tähän saakka jo monta vuotta putkeen - nuo ehkä tiesitkin jo.

Puolisen vuotta siis aikaa lukea, mutta voihan noita jo silmäillä jossain kirjakaupassa, laskeskella sivuja ja suunnitella urakkaa! :) Tosiaan painoksen vaihtumisessa on se riski, että jotain pikkuasioita on muutettu, mutta kirjojen "suuria linjoja" voi puolestani alkaa opetella aiemminkin jos haluaa!