Tämä salakavala "ohjeita 10 vuotta nuoremmalle minälleni" -haaste on taas vallannut blogit. Ikävän toistuvana teemana niissä on se, että jutellaan katkerana omalle teiniminälle julkisesti. Teksti on joko imelää, katkeraa kalkkia, ehdottomasti liian pikkutarkkaa tai jotenkin vain liian henkilökohtaista. Liibalaabaa oman elämän epävarmuudesta ja tyrskyistä saattaa kestää kymmenen kappaletta, ennen kuin päästään niihin neuvoihin. Puhumattakaan kiusallisesta tyylistä, miten ihmiset puhuttelevat itseään: "Phihihi, sinä avuton nuori neito siellä menneisyydessä..."
 |
| No tämä kuva nyt on ihan eiliseltä. Check those freckles! |
Jos minä laittaisin tosi avoimesti tähän neuvoja teiniminälleni kun olin tyyliin 18, se olisi vain surullista luettavaa. Mutta onneksi olenkin vuonna 2004 ollut vasta kutosluokalla, joten miksen minäkin ottaisi tähän osaa! Mikäs sen turhempaa kuin neuvoa jälkikäteen itseään.
- Sano sille pullukalle tytölle luokallasi, että se on läski - se ansaitsee sen. Äläkä sure yläasteelle menemistä ja kivan luokkanne hajoamista, koska et tule olemaan kehenkään heistä enää yhteydessä. Paitsi yhteen, joka säilyy varmasti elämäsi loppuun asti.
- Älä jumankauta leikkaa hiuksiasi. Tai ehkä on hyvä että leikkaat ne nyt etkä sitten 18-vuotiaana. Koska silloin se harmittaisi tuplasti enemmän.
- Suunnitelmasi "mä en ainakaan huuda yhtään äidilleni murrosiässä" ei ihan suju niin kuin haluaisit, mutta voisi se paljon pahemminkin mennä.
- Yksikään "parisuhteesi" ei tule kestämään kovin kauan ennen kuin täytät 20, joten heivaa ne klopit ja keskity ystäviisi enemmän.
 |
| En yleensä pidä omaa kuvaa lipaston päällä, mutta kun pidän, niin otan silloin blogikuvia. |
Kun pikaisesti vilkuilin muiden listoja, niin nuo miehet saavat huutia tosi monessa niistä. Samaa sanoisin siis itselleni ja muillekin teinitytöille. Toisaalta en haluaisi oikeastaan muuttaa mitään menneisyydessäni, ja kaikesta kuitenkin oppii. Pitäähän miehiinkin tutustua tarpeeksi ajoissa että niiden kanssa oppii olemaan! Mutta heitetään tähän loppuun vielä neuvoja 32-vuotiaalle minulle:
- Käy edelleen salilla tai jumpassa tai ihan missä vaan, mistä nautit. You're not 16 anymore!
- Tämä on oikeastaan äidin neuvo: älä koskaan lakkaa olemasta hulluttelija. #perittysyntymähumala
- Älä ota kolmenkympin kriisin koittaessa botox-ruiskeita, ellet ole satavarma että sieltä se sibeliusryppy nyt näkyy monen metrin päähän. Joudut todennäköisesti yhä näyttämään paperit Alkon kassalla, koska nytkin olen päässyt vielä lastenlipulla bussiin. Jos Alkoa ei silloin enää ole, en tiedä mistä revit valkoviinisi, mutta saat varmasti yhdeltä ystävältä ohjeet vaaleanpunaisen kiljun tekemiseen. Koitan pyytää häneltä reseptin jo nyt talteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti