perjantai 20. syyskuuta 2013

Kookosvartalovoide ja pullonokkasämpylä

Koko viikon on ollut harmaata ja ensimmäiset lehdet ovat tippuneet. On myös eräs henkilökohtainen varma syksyn merkki: minä, jonka suihkukäynti kestää sen viisi minuuttia, kesti nyt varmaan ainakin kymmenen koska en yksinkertaisesti halunnut pois sieltä lämpimästä. Ulkona on kylmää ja pimeää enkä halua poistua kotoa -> tervetuloa suffelipuffit ja kaakao! Tervetuloa myös kookosvartalovoide, jota haistelin koko illan kun sitä ensimmäisen kerran iholleni laitoin. Pakotin myös avokin haistamaan, ja tein samalla johtopäätöksen etten näe tarpeeksi naisia viikon aikana: esittelen kynsilakkojani J:lle, pohdin ääneen kampauksiani ja tenttaan häneltä että eikö tuoksukin rasva hyvältä. Huomenna näen vihdoinkin naispuolisia ystäviäni, joten ehkä tilanne tasoittuu!

Kookosrasva viisi euroa Stockalta, oikeanpuoleinenkin rasva tuoksuu kovin ihanalta.
Olen esitellyt täällä joitain ostoksiani ja esim. Primarkin vaatteista joku kysyi, ovatko ne juuri niin laadukkaat kuin halvatkin. Aloitetaan kuitenkin viime talvena hankkimastani silmänympärysvoiteesta: se toimii! Minulla oli epäilykseni ja ajan kuluessa ajattelin että ainoastaan kuvittelen sen toimivan. Mutta katsoin vanhoja kuvia läpi ja huomasin että yhdessä lähikuvassa näkyi miniryppyjä paljonkin. Nyt niitä ei enää ole. :) Silmänaluseni tulevat varmaan aina olemaan tummat, mutta kiva nähdä että ryppyjen suhteen voide auttoi. Unikin varmaan auttaa, jännä juttu...

Primarkin tuotteet ovat vieläkin loistavassa kunnossa PAITSI pinkit shortsit, jotka Bodybalance-tunnilla lähtivät vähän niin kuin... repeämään. Venytellessäni tajusin ettei niiden varaan kannata ehkä paljon laskea, mutta juuri silloin kuului pieni rasahdus reiden sivusta. Vahinko on onneksi pieni, ja nuo kun eivät jousta juuri yhtään niin siinä asennossa se oli odotettavissa. Tekonahkareppu huutaa että se on tekonahkaa, mutta eipä sillä ole väliä. Muut vaatteet ovat vielä tosi hyvässä kunnossa. Kun joskus taas pääsen samaan kaupunkiin Primarkin kanssa, ryntään sinne ostoksille samalla tavalla kuin viimeksikin.

Kuten huomaatte, minulla ei ollut tässä paljonkaan painavaa asiaa. Asiaa on tallessa, mutta niille pitäisi kaikille rakentaa oma postauksensa. Jäsennellessä menee aikaa, ja aikaa menee myös siihen että lähden nyt hakemaan Doris-keksejä! Kohauttavampia postauksia odotellessa voitte tuijottaa alla olevaa, maailman söpöintä sämpylää. :)

Minä ja J törmäämme yhtenään pullonokkasämpylöihin. Ja aina, aina sellaisesta on otettava kuva.

Ei kommentteja: